IT-alan freelancer- ja kumppaniverkostot Suomessa

Kumppaniverkostot, ekosysteemit, talent-verkostot, freelancer-poolit ja alihankintaverkostot – yhteistyön tekemisellä on monta nimeä. Yhteistä edellä mainituille ainakin IT-alalla on, että toimija pyrkii löytämään verkostostaan sopivia asiantuntijoita, kun omilla palkkalistoilla olevat työntekijät ovat varattuina muissa hankkeissa tai kun projektin toimitukseen tarvitaan erikoisosaamista jota toimijalta ei löydy omista rivestä.

Tässä artikkelissa lesittelen Suomessa toimiviin IT-alan freelancer- ja kumppaniverkostoihin sekä niiden toimintaperiaatteisiin.

/Micke Ljungqvist
marketing@cinode.com

Sisällysluettelo

• Johdanto kumppaniverkostoihin
• Julkinen kumppaniverkosto ja ekosysteemi
• Yksityinen kumppaniverkosto ja ekosysteemi
• Ryhmittymät ja konsortiot
• Välittäjä ja agentuuri
• Ulkoistetut kumppaniverkostot
• Alustat ja alustatalous
• Listaus IT-alan verkostoista Suomessa 2021

Johdanto kumppaniverkostoihin

IT-alan kumppaniverkostot rakentuvat yleensä joko kumppaniyrityksistä tai yksittäisistä freelancereista, sekä edellä mainittujen yhdistelmistä.

Freelancerit ovat mielenkiintoinen lisä kumppaniverkostoihin. Deloitten Human Capital Trends (2020) katsauksen mukaan “alternative workforce”- työn tekemisen muotona jatkaa kasvuaan globaalisti. Mielenkiintoista on esimerkiksi se, että Isossa-Britanniassa freelancereiden määrä tuplaantui vuosina 2016 ja 2019.

Yksinyrittäjien määrä on Suomessakin jatkanut kasvuaan lähes koko 2000-luvun ajan (Tilastokeskus 2017, Suomen Yrittäjät 2019). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (2019) mukaan yksinyrittäjiä oli Suomessa kaikilla aloilla yhteensä 230 000 ja heidän osuutensa kaikista 15–74-vuotiaista työllisistä oli seitsemän prosenttia.

Freelancer-ilmiöstä on kirjoitettu jo pitkään. Lukemisen arvoisia ovat mm. Harward Business Reviewn Rise of the new Contract Work (Ericson 2012) ja The Rife of the  Supertemp (Greenstone ja Miller 2012). Lisäksi kannattaa tutustua ajankohtaiseen artikkeliin Will the Pandemic Push Knowledge Work into the Gig Economy? (Hasija et. al 2020), jossa pohditaan, sysääkö koronapandemia kaikki tietotyöläiset freelancereiksi.

On tietenkin lukuisia erilaisia tapoja ja malleja rakentaa yrityksen freelancer- ja kumppaniverkostoja. Seuraavaksi esittelen muutamia yleisiä kumppaniverkostojen malleja, joita olen vuosien varrella tunnistanut IT-alalla.

1. Julkinen kumppaniverkosto ja ekosysteemi

Julkisen kumppaniverkoston mallissa yrityksellä on yleensä palkattuna ns. kumppanivastaava, esimerkiksi Sourcing Manager, Partner Manager tai Network Manager. Kumppanivastaava koordinoi ja kehittää kumppaniyhteistyötä keskitetysti koko yrityksen tasolla ja käy vuoropuhelua sisäisesti mm. tulevista osaamistarpeista (Kuva 1).

Isommissa yrityksissä kumppaniyhteistyötä voi pyörittää useampi ihminen kokopäiväisesti tai oman toimensa ohella. Toimeksiantojen (projektien) lisäksi toimintaan saattaa liittyä kumppaniverkostolle tarjottavia yhteisiä tilaisuuksia, etuja ja koulutuksia.

Julkisissa kumppaniverkostoissa yritykset kertovat avoimesti, minkä tyyppisiä yhteistyökumppaneita he etsivät. Heillä on yleensä kumppaneille myös omat sivustot tai portaalit, joista saa lisätietoja toiminnasta.

Kuva 1. Julkinen kumppaniverkosto

Plussat:

• Laaja kumppaniverkosto
• Mahdollisuus löytää täysin uusia kumppaneita
• Avoimuus
• Skaalautuvuus
• Mahdollisuus täydentää tehokkaasti sisäistä osaamista kumppaneiden osaamisella

Kiinnitä huomiota / mahdolliset sudenkuopat:

• Yhteistyö saattaa olla vain toimeksiantopohjaista (puhdasta alihankintaa ja ns. ”bodyshoppingia”)
• Odotuksien hallinta ja niiden lunastaminen verkostolle
• Älä kahmi vain CV:tä kilpailutuksiin
• Osaamisen johtaminen voi olla työlästä
• Utilisaatiot ja saatavuus; kenellä vapaata kaistaa?

Esimerkkejä:

• Friends of Solita
• Digia Hub

2. Yksityinen kumppaniverkosto ja ekosysteemi

Yksityisessä kumppaniverkostossa on paljon samaa kuin julkisessa kumppaniverkostossa. Keskeinen eroavaisuus on, että yritys ei aktiivisesti markkinoi kumppaniverkostoaan.

Tämän tyyppinen yhteistyö IT-alalla on tavanomaista, ja lähes jokaisella yrityksellä on joitakin yhteistyötahoja. Yksityisissä verkostoissa on yleensä vähemmän osallisia kuin avoimissa verkostoissa. Yksityisissä kumppaniverkostoissa yhteistyösuhteet ovat usein luonteeltaan luottamuksellisia, ja ne ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa.

Plussat:

• Mahdollisesti syvällisempi yhteistyö esim. yhteinen R&D-työ
• Luottamuksellisuus
• Sujuva yhteistyö ja vakiintuneet käytännöt

Kiinnitä huomiota / mahdolliset sudenkuopat:

• Ei välttämättä skaalautuvuutta, kun tulee pikaisia osaamistarpeita
• Kiinnitä huomiota kumppaniverkoston monipuolisuuteen
• Asiat on hyvä kirjata myös paperille (sopimukset kuntoon)
• Yhteistyö saattaa pirstaloitua ja kokonaisuuden sekä osaamisen hallinta voi olla sekavaa

3. Ryhmittymät & konsortiot

Erilaiset konsortiot eli ryhmittymät ovat selvästi yleistyneet viime vuosina. Tämän tyyppiset kumppanuudet ovat sangen arkipäiväisiä esimerkiksi julkisen puolen kilpailutuksissa. Kilpailutuksiin liittyviä ryhmittymiä usein muodostetaan kahden ensimmäisen kumppaniverkoston pohjalta. Ryhmittymien etuna on, että joukko erikoistuneita toimijoita voi yhdessä tarjota erittäin monipuolisen palveluratkaisun loppuasiakkaalle.

Plussat:

• Voimia yhdistämällä on helpompi voittaa uusia asiakkuuksia esim. isojen puitesopimuskilpailutusten kautta
• Skaalautuvuus
• Myynnin kustannukset todennäköisesti pienenevät

Kiinnitä huomiota / mahdolliset sudenkuopat:

• Konsortion yhteiset pelisäännöt ja vastuut
• Utilisaatiot ja saatavuus; kenellä vapaata kaistaa?
• Konsortion jäsenten mahdolliset eturistiriidat ja erimielisyydet

Esimerkkejä:

• Hanselin haku (sopimustoimittajahaku ja hakusana = ”ryhmittymä)

4. Välittäjä ja agentuuri

Tässä mallissa yritys toimii yhteistyössä osittain tai kokonaan välittäjän tai agentuurin kanssa. Välittäjän ja agentuurin käytön tavoitteena on hyödyntää heidän kattavampia verkostojaan tietyillä osaamissegmenteillä ja yhdenmukaistaa hankintaprosessia mm. sopimusten ja muun hallinnon osalta. Välittäjää ja agentuuria voidaan toki käyttää osana kumppaniverkostoakin. Lisäksi voi olla yrityksiä, joiden kanssa tehdään suoraan yhteistyötä (kuva 2).

Kuva 2. Välittäjä- ja agentuuri kumppaniverkostot

Plussat:

• Mahdollisuus hyödyntää välittäjien laajoja verkostoja
• Helppous
• Nopeus ja mahdollinen ajansäästö (prosessietu)
• Dynaaminen hinnoittelu ja hankinnan kilpailutus
• Yksinkertaisempi hallinto

Kiinnitä huomiota / mahdolliset sudenkuopat:

• Välittäjien osuus on yleensä 2-15% lopullisesta tuntihinnasta
• Kilpailukieltosopimukset ja eksklusiviteetit
• Sopimukset ja maksuajat
• Asiantuntijat eivät aina ole tietoisia, että välittäjä on esitellyt heitä (Varmista, että asiantuntija on käytettävissä)
• Kiinnitä huomiota myös alihankinnan alihankintaan ja ketjuuntumis-ilmiöön, joka johtaa helposti kustannusten nousuun ja epäselvään viestintään

Esimerkkejä:

• Siili_one
• www.finitec.fi
• www.nico.fi

5.Ulkoistetut kumppaniverkostot

Osa isommista toimijoista käyttää strategisia kumppaneita ulkoistaakseen osittain tai kokonaan kumppaniverkoston rakentamisen ja hallinnan (kuva 3).

Kansainvälisessä kontekstissa tämän tyyppisiin kumppaneihin viitataan yleensä termillä Managed Service Provider, MSP. Kuten muissakin kokonaisvaltaisissa ulkoistuksissa, tavoitteena on pienentää kuluja, selkeyttää toimintatapoja tai saavuttaa muita vastaavia liiketoimintahyötyjä.

Kuva 3. Ulkoistetut kumppaniverkostot

Plussat:

• Kulujen hallinta ja mahdolliset säästöt
• Ammattimainen kumppaniverkoston kehitys ja jatkuva parantaminen
• Yhtenäiset sopimusehdot
• Keskistetty osaamisen hankinta
• Prosessihyödyt
• Keskittyminen ydinliiketoimintaan

Kiinnitä huomiota / mahdolliset sudenkuopat:

• Muutosjohtaminen, uudet toimintatavat pitää jalkauttaa organisaatioon, kuten muissakin strategisessa muutoshankkeissa
• Onnistuminen edellyttää ylimmän johdon tukea
• Kumppaneilla saattaa tulla ulkoistuskumppanista ns. portinvartija – mielikuva

Esimerkkejä:

• www.eworkgroup.com
• www.pontoonsolutions.com/en/

6. Alustat ja alustatalous

Kumppaniverkostoja voi pyörittää yhdessä tai useammassa alustatalouden palvelussa. Alustatalouden järjestelmissä ostaja (osaamisen tarvitsija) voi yleensä lähettää palveluun toimeksiantoja joihin palveluun rekisteröityneet osaajat voivat sitten jättää tarjouksia.

Alustatalous ja siihen liittyvät järjestelmät sekä portaalit voivat olla osa myös kohdissa 1–5 mainittuja kumppaniverkostoja.

Plussat:

• Kansainväliset osaaja-markkinat
• Huikea määrä osaajia
• Hinta

Kiinnitä huomiota / mahdolliset sudenkuopat:

• Laatu todella vaihtelevaa
• Työlästä
• Jatkuvuus ja yhteistyön syvyys
• Tekijänoikeudet

Esimerkkejä:

• www.fiverr.com/
• www.upwork.com/

Yhteenvetona

Yhteenvetona on tärkeää ottaa huomioon, että kumppaniverkostot voivat rakentua myös edellä esiteltyjen mallien yhdistelmistä. Liiketoiminnan tavoitteiden edistämiseksi on tärkeää, että prosessit ja järjestelmät tukevat sujuvaa yhteistyötä riippumatta kumppaniverkoston mallista.

IT-alan verkostoja Suomessa

Alla olevaan taulukkoon on listattu aakkosjärjestyksessä Suomessa toimivia freelancer- ja kumppaniverkostoja. Yksityisiä kumppaniverkostoja ei niiden luonteen vuoksi ole esitelty.

IT-Asiantuntijat, tarkoittaa tämän artikkelin yhteydessä tehtävänimekkeitä kuten: devaaja, sovelluskehittäjä, sovellusarkkitehti, scrum master, full-stack-, backend-, tai frontend-kehittäjä, määrittelijä, testausasiantuntija, ux-designer, tietoturva-asiantuntija, data-engineer, kouluttaja tai konsultti.

PS. Jos huomasit lisättävää tai korjattavaa listauksessa, niin ota yhteyttä ja laitetaan kuntoon!😊

Tunnista liiketoimintasi kannalta kriittinen osaaminen ja valjasta se kilpailukyvyksesi.

Jos pohdit, miten yrityksenne voisi paremmin hallinnoida osaamistanne ja kumppaniverkostojanne, ota yhteyttä, autan mielelläni!

PS. Jos huomasit lisättävää tai korjattavaa listauksessa, niin ota yhteyttä ja laitetaan kuntoon!😊

Tunnista liiketoimintasi kannalta kriittinen osaaminen ja valjasta se kilpailukyvyksesi.

Jos pohdit, miten yrityksenne voisi paremmin hallinnoida osaamistanne ja kumppaniverkostojanne, ota yhteyttä, autan mielelläni!

marketing@cinode.com

LÄHTEET:

Deloitte (2020). 2020 Deloitte Global Human Capital Trends. Deloitte Development LLC. Viitattu 13.6.2020 osoitteesta https://www2.deloitte.com/content/dam/insights/us/articles/us43244_human-capital-trends-2020/us43244_human-capital-trends-2020/di_hc-trends-2020.pdf

Erickson, T. (2012). The Rise of the New Contract Worker. Harvard Business Review. Viitattu 17.6.2020 osoitteesta https://www.hbr.org/

Greenstone, J. M., Miller, M. (2012). The Rise of the Supertemp. Harvard Business Review. Viitattu 15.6.2020 osoitteesta https://www.hbr.org/

Hasija, S., Padmanabhan V., Rampal, P. (2020). Will the Pandemic Push Knowledge Work into the Gig Economy?, Harvard Business Review, Viitattu 14.6.2020 osoitteesta https://www.hbr.org/

Suomen Yrittäjät (2019). Yksinyrittäjäkysely 2019. Suomen Yrittäjät ry. Viitattu 14.6.2020 osoitteesta https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yksinyrittajakysely_2019_0.pdf

Tilastokeskus (2019). Työvoimatutkimus 2019. Suomen virallinen tilasto (SVT). ISSN=1798-7830, Viitattu 15.6.2020 osoitteesta http://www.stat.fi/til/tyti/2019/13/tyti_2019_13_2020-05-07_kat_002_fi.html

Tilastokeskus (2017). Yrittäjä Suomessa 2017. Suomen virallinen tilasto (SVT). Viitattu 15.6.2020 osoitteesta http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_201700_2018_21465_net.pdf